Siirry suoraan sisältöön

Vanhusten hoidon historiaa – miten vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen saivat alkunsa?

Sadassa vuodessa vanhusten hoito Suomessa on harpannut kehityksessään suuren askeleen. Nykyiset palvelukotiemme ikääntyneimmät asukkaat ja sotiemme veteraanit muistelevat vaivaiskotien ja kunnalliskotien aikaa.

Vanhainkoti oli ennen vanhaan vaivaiskoti

Vähävaraiset tai huonoissa oloissa eläneet mummot ja papat kyydittiin hevoskärryllä tavaranyyttiensä kanssa paikalliseen laitokseen. Tuohon aikaan oli yleisesti tapana, että vanhukset saivat asua kotona elämänsä loppuun saakka. Huono-osaisimmat joutuivat laitoshoitoon ja tuota kohtaloa pelättiin.

Vaivaishoidon vaihetta elettiin 1800-1920- luvuilla. Tuohon hoidettavien suureen ryhmään kuuluivat vanhusten lisäksi tilattomat, sairaat, köyhät, orvot ja yksinäiset naiset. Vanhuksia hoidettiin armeliaisuudesta muun muassa seurakunnan toimesta 1860- luvulle asti, jonka jälkeen vastuu siirtyi kunnille.

Vaivaishoitolaki korvattiin köyhäinhoitolailla vuonna 1922. Kunnalliskodit tulivat vaivaistalojen tilalle. Kunnalliskotiin joutuminen koettiin häpeälliseksi, varallisuus olikin ratkaiseva tekijä vanhuksen elämän laadussa.

Palvelutalot ja tuettu asuminen yleistyvät

1970-1990 luvulla elettiin vanhustenhuollon kehittymisen aikaa. Tuona aikana kehittyi hoitojärjestelmä, joka otti huomioon erikseen vanhukset, kehitysvammaiset, kroonisia sairauksia potevat, alkoholistit sekä asunnottomat vanhukset. Kansanterveyslaki astui voimaan 1972, tuolloin kotona selviytymättömät vanhukset vietiin vuodeosastoille. Pian huomattiin, että vanhukset laitostuivat nopeasti noissa oloissa, kotisairaanhoidon kehittäminen alkoi. Nykyinen kotipalvelu- ja palvelutalotoiminta alkoi 1980- luvulla.

Tehostettu palveluasuminen lisää turvaa ja mielekkyyttä

Laitoshoitoa on purettu aktiivisesti 2000- luvulla ja yhä harvemmin vanhus asuu enää perinteisessä laitoshoidossa. Laitoshoidon tilalle on tullut tehostettu palveluasuminen, jossa asukkaat tarvitsevat paljon apua, hoivaa sekä valvontaa selviytyäkseen arjessa. Vanhainkodit ovat muuttuneet nykyaikaisiksi ja kodikkaiksi palvelukodeiksi. Hoitohenkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisen hoivan kodeissa asukkaiden elämä järjestetään mahdollisimman mielekkääksi ja toiminnalliseksi. Kuntouttava työote, jossa tavoitteena on vanhuksen mahdollisimman hyvä hoito, on osa hoitotyön arkea. Asukkailla on käytössä oma huone pesutiloineen sekä yhteisiä tiloja. Näissä kodeissa vanhukset saavat nykyään viettää loppuelämänsä, myös mahdollisen saattohoitovaiheen.

Kuva: Kunnalliskoti 1949, Työväen arkisto